Ei Tästä Maailmasta lyrics

Tie viettää kohti merta, päällystämätön, kurainen
pystysuora kalloilaiva seilaa mastot natisten
jäykkään tuuleen, jäätyneseen, kivisilmä tähyää
paha leijuu vetten yllä, rakastelee itseään

Pieni piru muurin seinää vasten itkee itkuaan
näkymätön aurinko on sammunut kai apeuttaan

Ei tästä maailmasta, rakkaani
ei me olla tästä maailmasta

Kello seisoo paikoillaan hampaat rattaissa naristen
rantaliejuun kuollut lintu siipi päätä suojaten
odottaa ja odottaa hetken joskus vaihtuvan
ja kivilaivan murenevan tuulen karjuntaan

Patsas puiston pimennossa katsoo tyhjää astiaa
altaan jonka kerran rikkoi vihan paino vimmassaan

Ei tästä maailmasta, rakkaani
ei me olla tästä maailmasta

Dialektiikassa on pohjimmilttan kyse siitä,
että jokaisen lauseen voidaan katsoa
sisältävän oman negaationsa.
Paradoksin luonteeseen puolestaan olennaisesti kuuluu,
että se pirullisella tavalla käy aivan ajattelematta järkeen.
Itse istun muurin harjalla ainoassa mahdottomassa maailmassa,
katson tähtien verkkaista grand prixiä.
Tiedän putoavani putoavani todennäköisyyksien kentän läpi
ymmärtämättä paralleeliaksioomaa koskaan.